I. vetturino s., pl. -ini 1. traff. / trasp. lavoro / prof. 1593 (Veturino, 1617 Vetturine, 1644 Veturino, 1775 Vitturino ecc.). Vetturino in Italia. 2. traff. / trasp. 1789. Vettura. (Cart.; OED: 1617).
II. voiturin (< fr. voiture × it.) s. traff. / trasp. 1691 (Voitturin, 1765 Voiturins pl.) (Cart., s.v. ‹vetturino›; OED: 1768).